Avausviikonlopun osalta äitienpäivän naisten superpesiksen ottelut päättyivät seuraavasti:

Kempeleen Kiri - Porin Pesäkarhut 1-2 (1-2, 8-3, 0-1)
Lapuan Virkiä - Viinijärven Urheilijat 2-1 (1-3, 7-3, 1-0)
MansenRäpsä - Lappeenrannan Pesä Ysit 2-0 (4-1, 12-0)
Vihdin Pallo - Seinäjoen Maila-Jussit 0-2 (0-3, 0-11)

ja miesten superpesiksen avauskierroksen tulokset

Joensuun Maila - Hyvinkään Tahko 2-0 (2-0, 5-1)
Kankaanpään Maila - Kiteen Pallo-90 0-2 (0-5, 1-3)
Koskenkorvan Urheilijat - Alajärven Ankkurit 0-1 (3-3, 1-2)
Kouvolan Pallonlyöjät - Sotkamon Jymy 1-0 (5-3, 4-4)
Vimpelin Veto - Seinäjoen JymyJussit 2-0 (15-2, 5-3)

Supervuoro tavoitti eilen äitienpäivää koskien pesisäiti Eila Aidanpään kertomaan junioriaikojen kokemuksista ja hänen poikansa, Sotkamon Jymyn kahdesta etu- ja sukunimikaimasta vanhemman Niko Korhosen kertomaan äitienpäivän ajan kuulumisiaan.

Pesäpallossa pallo viuhuu ja muutenkin tapahtuu kaikenlaista, oletko koskaan huolissasi pojan puolesta?

- Kyllä olen. Kovien lyöntien kiinni ottamiset joskus hirvittää sekä syöksyminen.

Millaista oli juniorivuosina pesäpalloilua harrastavan äitin haasteet?

- Asuttiin maalla ja oli aina jaksettava lähteä kuljettamaan, eli elin paljolti poikien harrastusten mukaan. Niko oli niin innokas  ja aina vapaehtoinen pallopojaksi sekä peleihin mukaan. Harrastuksena oli vielä mukana yleisurheilu ja jääkiekko, mutta pesis vei voiton. Mutta on ollut antoisaa seurata Nikon keittymistä  niin henkisesti kuin fyysisesti.

Miten poikasi mielestäsi valitsi pesäpallon lopulta?

- En oikeen osaa sanoa, kun pääsi jo pienenä isompien poikien joukkueseen pelaamaan ja se motivoi. Taitaa olla myös tuo pesis suvussa kiertävä perinne.

Millainen on oma lajitaustasi?

- Leikkimielistä pelaamista mimmien kanssa  ja seurattu, kun oma veli pelasi Jymyssä. Kauan sitten pelasi Aisa eli Timo Aidanpää lukkarina.

Mitä terveisiä haluat lähettää äideille, joiden lapset ovat aloittamassa pesäpalloharrastusta?

- On mukavaa liikuntaa ja yhdessäoloa, kasvattaa lasta ryhmässä, sekä sietämään tappioita ja iloitsemaan voitoista. Kaikilla on mahdollisuus päästä niin pitkälle lajissaan, kun vain tarpeeksi uskoo ja unelmoi. On palkitsevaa seurata kentän reunalta pelejä. Nytkin tuntuu ettei malta odottaa huomista peliä.  

ja sitten puheenvuoro Eilan pojalle Niko Korhoselle.

Millaisia terkkuja lähetät äitienpäivänä kotiin Supervuoron kautta?
- Paljon onnea äiti ja juhlitaan äitienpäivää heti, kun tulen pelireissulta kotiin.

Millainen oli äitisi rooli juniorivuosina?
- Todella tärkeä. Ilman häntä en olisi tässä tilanteessa, kun nyt olen. Äiti kuskasi ja osti välineet, jotta lapsi pääsisi harrastamaan omaa lajia.

Miten valitsit mielestäsi pesiksen, kun nuorena harrastit myös lätkää ja yleisurheilua?

- Päätös tuli aika varhaisessa vaiheessa, tiesin jo hyvissä ajoin, että minulla on parhaimmat kyvyt pesäpallon puolella. Ja tietenkin paras mahdollisuus päästä Sotkamossa ylimmälle sarjatasolle asti ja se motivoi jatkamaan pesiksen parissa.

Vaikuttiko sukutausta mitenkään?
Ei se vaikuttanut, oli aivan oma valinta, ei painostettu mihinkään suuntaan.

Hyvää äitienpäivän jatkoa kaikille äideille toivottaa Supevuoro!