Supervuoro tavoitti Viinijärven Urheilijoista pikakiiturin eli kärkietenijän tehtäviä hoitavan Anu Pulkkisen.

Viinijärven Urheilijoiden Anu Pulkkinen tarkkana pesävahtina,
taustalla etenemistä yrittää Vuokatin Vedon Linda Kukkohovi.
Kuva: Eeva Parviainen

1. Mistä sait aikanaan pesiskipinän?

- Pesiskipinän sytyttäjinä ovat olleet siskoni. Isosisko pelasi aikoinaan myös pesistä ja toimi Kuhmossa pesiskoulun ohjaajana. Hän vei minut ja Piian pesiskouluun, minkä jälkeen innostuttiin lajista. Piian kanssa myös kopiteltiin ja lyötiin kodin takapihalla kesäisin, mistä on muistona suhteellisen kookkaat lommot takapihan peltivaraston seinässä. Varaston seinään oli hyvä lyödä, kun pallo ei karannut naapurin puolelle. Näin jälkeen päin voi miettiä, olisiko lyöntiverkko ollut parempi vaihtoehto...

Pesiskipinän syttymistä auttoi myös Kuhmon pesisseura. Tuolloin Kuhmossa oli aktiivinen seuratoiminta, jossa harrastajia oli paljon eri ikäryhmissä. Seura tarjosi hyvät puitteet pesiksen harrastamiselle.

2. Harrastatko tai oletko harrastanut muita lajeja, mitä hyötyjä olet huomannut näistä pesikseen?

- Olen harrastanut nuorempana taitoluistelua ja lentopalloa. Luistelu loppui jo nuorena, minkä jälkeen aloitin pelaamaan lentopalloa, jota pelasin 20 vuotiaaksi asti. Lentopallosta on ollut muutamia hyötyjä pesikseen, joita osaa arvostaa näin jälkeen päin. Lentopallo kehitti fysiikkaa etenkin ketteryyden osalta, mistä on ollut hyötyä etenemiseen ja ulkokentällä liikkumiseen. Uskon myös vahvasti siihen, että lentopallo (kuten monet muutkin pallo- ja mailapelit) ovat kehittäneet pelinlukutaitoa. Ai niin, lentopallon puolustuspelaamisesta opitut tiikerit ovat auttaneet syöksymisessä.

3. Olet jokerina joukkueessa, miten valmistaudut ennen ottelua peleihin?

- Olen pelannut välillä jokerina ja välillä ulkokentällä, eikä valmistautumisessa ole suuria eroja. Valmistautuminen seuraavaan otteluun alkaa jo edellispäivän valmistavista reeneistä, jossa käydään vastustajaa tarkemmin läpi. Pelipäivän aamuina käyn aamureeneissä herättelemässä kroppaa, minkä jälkeen pyrin touhuamaan kaikkea, jottei peliasiat pyöri mielessä. Päiväunien jälkeen siirrän pikku hiljaa ajatukset peliin, ja teen perinteeksi muodostuneet fiilistelyt. Vierasreissuilla kaava menee jokseenkin samallatapaa, tosin bussissa ajantappaminen rajoittuu lukemiseen ja musiikin kunteluun.

4. Mitä asioita huomioit vastustajan pelistä ennen lyöntivuoroasi?

- Huomioin sijoittumiset ja ulkopelaajien syvyydet sekä varmistan, meneekö päätetty lyöntiratkaisu vastustajan ulkokenttään.

5. Onko sinulla varalyöntejä tilanteen varalle? Missä vaiheessa päätät, mitä lyöntiä lyöt?

- Yleensä on kaksi vaihtoehtoa ja ratkaisu syntyy siinä vaiheessa, kun olen katsonut ulkokentän sijoittumiset.

6. Kerro jokin hilpeä lajimuisto.

- Vuonna 2007 pelattiin Lappeenrannan Pesä Yseissä pronssipeliä Porin Pesäkarhuja vastaan. Voitto ratkesi voitettujen jaksojen mukaan ja pelejä pelattiin kaksi. Oltiin lauantaina voitettu vieraissa Pori puhtaasti 2-0, joten sunnuntain pelissä riitti yksi jaksovoitto. Pronssimitali ratkesi meille, kun voitettiin ensimmäinen jakso sunnuntain kotipelissä. Toinen jakso oli kuitenkin pelattava, joten vaihdettiin "hieman" ulkopelipaikkoja toiselle jaksolle. Tiina Tolonen pelasi esimerkiksi kopparina ja Tanja Vehniäinen lukkarina.

Kyseisen pronssiottelun tilastot löytyvät täältä.

7. Mitä erehtyminen sinulle merkitsee pelaajana?

- Lyhyesti ja ytimekkäästi; oppimista.

Vastaa asioihin, mitä tulee mieleen?

Kasvattajaseura - Kuhmon Kiva Pesis

Kainuu - Koti

Itä-Länsi - Arvo-ottelu

Tunnetila - Nautinto

Onnistuminen - Ilo ja tuuletus