Huomenna tiistaina Hiukan pesäpallostadionilla kohtaavat Sotkamon Jymy ja vierailija Alajärven Ankkurit. Supervuoro selvitti molempien pelaajien ajatuksia pesäpallosta. Aki Orava on Vaasan Mailan ja Matti Saukko edustamansa joukkueen eli Ankkureiden kasvatti. Ottelu käydään klo 18 alkaen.

Aki Orava matkalla kotipesään, kuva: Superjymy Oy

1. Mistä sait aikanaan pesiskipinän?

Aki: Isä on kotoisin alajärveltä, joten pienestä pitäen pelattiin kotipihalla sovellettua pesistä. Ja kun ikää tuli tarpeeksi niin sitten kaikkien kaverien tapaan joukkueeseen. Pesis oli Vaasassa kova juttu 80- ja 90-lukujen taitteessa.

Matti Saukko mailanvarressa, kuva: K-Media/JK

Matti: Pelasimme pienenä hoitopaikassani paljon pesäpalloa, joten sieltä ovat peräisin ensimmäiset kosketukset lajiin. Sen jälkeen pesäpallo alkoi kiinnostamaan enemmän ja aloin seuraamaan Ankkureiden otteluita.

2. Harrastatko tai oletko harrastanut muita lajeja, mitä hyötyjä olet huomannut näistä pesikseen?

Aki: Lentopalloa pelasin vielä 16-vuotiaana, mutta sitten verkko nousi 15-20cm ylöspäin ja kaikki minun fyysisen olemuksen tietävät arvaavat, että pituus ei enää riittänyt. Liberoa ei vielä silloin ollut. Yritin comebackia parin vuoden tauon jälkeen, mutta "tatsi" oli jo kadonnut. Ketteryys ja refleksit ovat tänä päivänäkin mukana lentopallosta. Myös tietynlainen rämäpäisyys ja loppuun asti yrittäminen ovat tulleet sieltä. Kiitos Antti Hakalle. Pesis ei ole harrastus vaan elämäntapa josta saan tällä hetkellä elantoni, pelaajana sekä valmentajana. Kaikki muu urheilu palvelee pesistä ja menee sen ehdoilla.

Matti: Pelasin myös jääkiekkoa 19-vuotiaaksi asti. Sieltä on tullut varmasti nopeutta ja kestävyyttä. Jalkapalloakin pelasin muutaman vuoden, mutta pesäpallo vei loppujen lopuksi voiton kesälajeissa.

3. Kerro jokin hilpeä lajimuisto.

Aki: Hautalan Perttu syöksyi 2-pesälle ja hänen pelihousunsa valahtivat alas ja jalasta paljastuivat karmean väriset kalsarit. Minun arkkivihollinen junioreissa eli Oja-Lipastin Jouni keskeytti 2-tilanteessa pelin minun ollessa lyömässä ja kaivoi käpyjä takataskustaan ja heitteli niitä etukentälle. Se oli loistavaa Orava-huumoria. Nyky ihminen on laiska otus. Peleissä kuulen vieläkin "oravalle käpyjä" ja "pikkuorava"-huutoja. Luulevatko huutajat että kuulen sen ensikertaa, plääh, jotain uutta ja nokkelaa kiitos.

Matti: Yllätysvoitto Sotkamosta vieraskentällä, koska olimme hävinneet pelin jo menomatkalla. Tulomatka olikin melko hilpeä ja pilvilinnoissa tilasimme jo mestaruuslippikset.

4. Mitä erehtyminen sinulle merkitsee pelaajana?

Aki: Ennen se oli katastrofi,mutta nykyään virheet ovat osa jatkuvaa kasvuprosessia. Pitää tietää oliko virhe epäonnistunut suoritus (joita tulee väkisinkin) vai taktinen aivopieru (jolloin virhettä ei toista). Vanhemmuuden myötä virheistä ei jaksa stressata vaan asiat asettuvat oikeisiin

Matti: Virheellistä pelinlukua. Erehdyksiä kuitenkin sattuu joka pelissä, eikä niille mahda mitään.

5. Kuka oli nuorena esikuvasi pesäpalloilijana?

Aki: Vaasan mailan luotettava 2-vahti ja nro.4 eli Marko "Munkki" Olli. Toinen oli Matti Verto, joka jäykällä selällä kauhoi palloja Vaasan Mailan etukentällä ja löi maailmankuuluja Sky-pomppuja, jotka eivät olleet omien sanojensa mukaan koskaan laittomia.

Matti: Taavi Kivipelto, joka toimi myös junioreissa valmentajanani.

Sitten muutama eri kysymys:

6. Olet pelannut sisäpelissä monenlaisissa rooleissa, mikä niistä on mieluisin ollut?

Aki: Ennen 2-tilanteen purku oli helpointa. Nyt ajolähtö. Kotiuttajaksi kasvaessa suurin työ on pitänyt tehdä pään sisällä. Ja se työ jatkuu edelleen eikä koskaan tule valmiiksi.

Mitä ominaisuuksia vaaditaan hyvältä etenijältä?

Matti: Tähän en osaa täysin vastata, täytyy siis kysyä Haapakosken Samilta neuvoa vastaukseen.

7. Olet pelannut eri puolilla maata, niin idässä kuin lännessä, koetko vanhan ajattelun: Lännessä pelataan voimalyönneillä, idässä taitolyönneillä - pitävän vielä paikkaansa?

Aki: Kyllä idässä korostuu ns. Prosenttipelaaminen ja lännessä haetaan hurmoksen laukaisevaa läpilyöntiä. Peli idän porukoissa on enemmän taktisempaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että minun ajan vimpelillä ei ole mitään yhteistä tämän päivän vimpelin kanssa. Silloin oltiin pieniä ja sympaattisia ja nyt tähtisikermä. Ulkopelissä sekä suurin ero tulee. Sotkamossa ollaan ulkopelitaktiikassa muita monta pykälää edellä. Hyvä esimerkki on 2011 vuoden finaalit ja pelit varsinkin Saarikentällä. En avaa sitä sen enempää.

Matti: Olet ulkopelissä pesävahti, miten huomioit vieraskentillä mahdolliset yleisön huutelut?

Tänä kesänä olen säästynyt huudoilta täysin, osasyynä varmaankin on se, että pelaan vaihtotilanteet polttajan paikalla takalukijana. Jos joku joskus kuitenkin huutelee, on se ihan mukava lisä. Näin peliin saadaan ainakin tunnelmaa, eikä minun tarvitse soittaa suutani yksin.

Nopeat Akille:

Vastaa asioihin, mitä tulee mieleen?

Vaasan Maila - kasvattajaseura jonka otteita seuraan aktiivisesti.

Tunnetila - elinehto loistavaan pesikseen. Olemmehan viihdeartisteja.

Naispesis - suuri tuntematon, en juuri seuraa, mutta arvostan heitä.

Jimi Heikkinen - kuka? Enemmän mediassa uran jälkeen kuin uran aikana.

Urheiluruutu - Väinö Mujusen pesisjutut ja 9 numeroa liian pieni lippis ja vaaleankeltaiset verkkarit.

Tehopistetilasto - Ei kiinnosta. Ulkopelistä ei saa pisteitä.

Nopeat Matille:

Kasvattajaseura - Alajärven Ankkurit.

Tunnetila - Voitontahto.

Naispesis - Nousussa.

Läpilyönti - Haaveenani.

Urheiluruutu - Illan pakollinen tv-hetki.

Itä-Länsi  - Tulevaisuuden tavoite.