ERIKOISRAPORTTI, Tampere: Naisten superpesiksessä on viime vuosina kärkipäässä tapahtunut pieniä muutoksia, mutta tällä kaudella niitä on osaltaan yrittänyt tuoda Pirkanmaalta MansenRäpsä, joka on tällä hetkellä sarjassa viidentenä. Kaksi ottelua pirkanmaalaisia enemmän on pelannut edellä olevat satakuntalaisryhmät, joista Porin Pesäkarhut ovat pisteen edellä ja Rauman Lukko kolme. Näin ollen sarjataulukko voinee muuttua vielä heinäkuun aikana.

Suomen suurista kaupungeista Tampereella eletäänkin yhdessä maakunnnan kanssa parhaillaan pesisbuumia. Miesten ykköspesiksen nousijajoukkue on omassa sarjassaan parhaillaan viides. Mitä tästä mietitään Tampereella? Siitä otettiin selvää ja Supervuoro sai seuralta erikoishaastattelun. Supervuoro tavoitti naisten pelinjohtajana ja miesten joukkueessa pelaajana toimivan Juha Antikaisen, kun joukkue teki ensi kesäksi suuren määrän jo jatkosopimuksia.

Millainen rooli Varalan Urheiluopistolla on Mansen Räpsän toimintaan?

Iso ja kasvava. Tässä on oltu hölmöjä eli olemme vasta nyt parin viime vuoden aikana lähteneet hyödyntämään keskellä kaupunkia olevaa huippu-urheilukeskusta. Se, että pääsemme harjoittelemaan huippuolosuhteissa, on oikeastaan pienin asia. Varalan kautta saamme käyttöömme myös valmennuksellisen tuen, joka on vienyt naisia huikeasti eteenpäin.

Onhan se tunnustettava, että näin suhteellisen vihreänä valmentajana omaa tietotaitoa ei tarvitse tallettaa vielä kirjastoon ja kirjahyllykin on hieman liioittelua. Sen takia ympäristö, josta eri osa-alueiden huippuosaajat ovat oven avauksen päässä, on huikea mahdollisuus niin pesäpallolle kuin muillekin lajeille. Miesten puolella Varala on toiminut myös leiritysten keskuksena, jolloin Varalan majoitus ja keittiöpalvelut ovat mahdollistaneet pitkämatkalaisten harjoittelun.

Näiden lisäksi Varalan kautta tulee muitakin palveluita eli esimerkiksi Tampereen Urheiluakatemia koordinoidaan Varalan kautta ja suurin osa Räpsän pelaajista kuuluu tähän, mikä mahdollistaa taasen urheilijaelämän ja siviilielämän yhdistämisen ja luo edellytyksiä harjoitteluun kaksi kertaa päivässä. Varalan ja akatemian kautta koordinoidaan myös eri lajien, valmentajien ja kaupungin välistä yhteistyötä ja tätä kautta tamperelaiseen urheiluelämään onkin muodostunut yhteisen tekemisen ja yhteisen ylpeyden henki.

Yhteistyö ei rajoitu aikuisjoukkueisiin. Syksyllä aloitetaan toivottavasti juniorijoukkueiden säännöllinen testaus ja fysiikkaharjoittelu, jolla pystytään auttamaan juniorivalmentajia lasten eri kehitysvaiheissa. Lisäksi Varalan kautta teemme yhteistyötä Tampereen Kaupungin sivistystoimen eli koulumaailman ja Liikkuva Koulun sekä Harrastavan Iltapäivä toiminnan kanssa eli pyrimme seurana viemään pesäpalloa eteenpäin myös koulumaailmassa ja samalla kehittää lasten motorisia taitoja.

Nina Taipaleen näyttäviä syöksyjä nähdään kesällä 2015 myös Pirkanmaalla. Kuva: Jorkki

Mitkä tekijät näet vaikuttaneen viime vuosina, että Tampereella puhutaan  jo pesäpallobuumista?

Suunnitelmallisuus, oikeiden ihmisten löytäminen ja positiivisuus sekä siitä kumpuavat arvot. Tärkein asia on ollut seurojen ja pesäpallon sisäinen yhteistyö. Seurat, Hämeen Pesis ja lajiliitto lähtivät mukaan kehittämiseen ja yksi steppi kerrallaan suunnitelma on toteutunut. Matkan aikana mukaan on lähtenyt ihmisiä ja toisiin on iskenyt kipinä uudestaan, että tässähän on oikeasti järkeä ja nostetta. Ensimmäinen lista oli helppo kirjoittaa, mutta tänään toiminnassa on mukana jo aivan mahtava määrä ihmisiä ja kokonaisia perheitä. Lajin ja toiminnan positiivisuus vetävät mukaansa ja olemme löytäneet ihmisille sen oman paikkansa kuulua johonkin, joka tuo pilkettä silmäkulmaan. Kaikessa toiminnassa kumpuaa arvot – joukkue, yhdessä tekeminen, yhteistyö, toisen arvostaminen – sellaisia asioita, mitkä eivät nykypäivänä ole itsestäänselvyyksiä.

Yhden erikoismaininnan kyllä haluan buumin kehittymiseen sanoa ja se on ottelutapahtumat ja eritoten Tervon Jannen kuulutukset. Pesäpallo on parasta paikan päällä ja siihen syntyy intohimo.

Sotkamon Jymy on pelannut kahtena vuotena Tampereella kotiotteluitaan, onko tällä ollut minkälaisia vaikutteita asiaan?

Ensinnäkin se, että lajimme paras organisaatio ja brändi arvostaa meidän toimintaa ja haluaa tehdä kanssamme yhteistyötä on iso juttu omalle itsetunnollemme. Totta kai yhteistyö antaa Sotkamolle ison kaupungin avaimet ja hekin hyötyvät yhteistyöstä, mutta kyllä tämä on näitä win – bigwin tilanteita. Saamme heiltä oppia. miten tapahtumia ja markkinointia järjestetään, meitä sparrataan talven aikana taustatoiminnassa.

Sotkamo on tuote. joka herättää kiinnostusta niin Aamulehdessä kuin muissakin medioissa ja takaa pesäpallolle ruutuaikaa, mistä alueella on muuten tiukka kisa. Oma markkinointibudjettimme on lähinnä talkoohenkinen, joten ison koneiston saaminen avuksi on merkittävä asia. Tämän vuoksi yhteistyöstä olemme todella kiitollisia ja luulen, että myöskin Kainuussa on oltu varsin tyytyväisiä tähän toimintaan. Lisäksi teemme promotyötä itse lajille, kyllähän Roope Korhosen ja Jani Komulaisen lyönnit ovat aivan hämmästyttäviä katsoa paikan päällä ja katsomossa on kuitenkin paljon sellaisia, jotka eivät niitä muuten näe.

Anne Tolonen jatkaa myös ensi kesänä Mansen Räpsässä. Kuva: Tommi Seppälä

Mistä Tampereella on muuten otettu vaikutteita toimintaan?
Kuinka paljon tässä on "Pirkanmaan omaa juttua" ?

Made in Pirkanmaa – voisi lukea tässä toiminnassa. Esimerkiksi naisten joukkueessa kaikki Lehkosen Iinaa lukuun ottamatta asuvat nyt maakunnan alueella. Tampere on Suomen paras opiskelijakaupunki ja toisaalta myös sen verran suuri, että täällä voi suhteellisen helposti työllistyä opiskelujen jälkeen. Toiminta perustuu Pirkanmaan seurojen väliseen yhteistyöhön – esimerkin kautta jälleen: Mansen Räpsä on Manse PP:n ja Räpsä ry, Hämeenkyrön yhteinen edustusjoukkue, kakkosjoukkueena toimii Ruoveden Pirkat ja Räpsä, Hämeenkyrö vastaa B-tyttöjen toiminnasta, jossa pelaajia on edellisten lisäksi Parkanosta ja Ikaalisista.

Lisäksi yhteistyöseuraksi on nimetty Ylöjärven Pallo. Lisäksi tänä vuonna on lähdetty tukemaan Yhteisten Pallojen kautta mm. Lempäälän, Oriveden, Mänttä-Vilppulan ja Kangasalan pesäpallotoiminnan käynnistymistä. Miesten puolella yhteistyö on vielä laajempaa, kun mukana on yksi lähiseutujen parhaista juniorikasvattajista – Pöytyän Urheilijat ja toinen vahva Superpesisseura Hyvinkään Tahko. Tämä kuvastaa juurikin tämän aikakauden toimintamallia – yhteistyötä, kaikilla tasoilla.

Junioritoiminnalle kuuluu alueella hyvää, seura etsii vakituista junioripäällikköä -
Mitä Pirkanmaalla kuuluu tällä hetkellä pesäpallon junioritoiminnalle?

Aluehan on yksi niistä, joilla juniorimäärä on lisääntynyt – tämä ei valitettavasti toteudu kaikkialla. Seurana Manse PP on kasvanut prosentuaalisesti eniten ja on kasvanut jo keskikokoisten seurojen joukkoon. Kasvu on ollut melkoisen nopiaa, jos esim. Tampereella oli kolme vuotta sitten yksi joukkue ja nyt taidetaan mennä jo 12 – 14 joukkueessa. Mikä parasta, niin mukaan on lähtenyt paljon myös valmentajia. Seuraavaksi tuleekin varmistaa toiminnan laadun kehittyminen ja tähän tehdään nyt isoa panostusta. Tällä hetkellä haemme päätoimista junioripäällikköä, joka toimii sekä Manse PP:ssä ja Räpsässä (haku esim. pesis.fi sivujen kautta). Ja lähdimme heti siitä, että junioripäällikön tehtävä on vakituinen eli toivomme löytävämme junioritoiminnan kehittämiseen pitkäjänteisesti suhtautuvan henkilön. Junioritoiminta on lähtenyt kasvuun ja lähes kaikkien junioreiden pelivuosien määrä on vielä 0 – 3 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että vielä menee muutama hetki siihen, että ensimmäiset uuden sukupolven omat kasvatit pelaavat edustusjoukkueissa. Mutta kyllä Kaupissa on jo nyt nähty muutama D- ja C ikäinen poikajunnu, jotka viettävät mailan ja pallon kanssa enemmän aikaa kentällä kuin Evilän Tommi Pirkkahallissa. Tyttöjen puolella Räpsän d-tytöissä on kasvamassa huikea joukkue ja on hienoa, että Hämeenkyrön kunta ja F.E Sillanpään koulu aloittivat urheilulinjan, mikä mahdollistaa mm. näiden leidien kehittymisen tulevaisuudessa.

Joukkue luottaa jatkossakin Jatta Vuorisen vahvaan vaihtolyöntipeliin. Kuva: Jorkki

Teitte merkittävän joukon naisten seuraan jatkosopimuksia jo nyt, millainen vaikutus tällä on mielestäsi jatkuvuuden kannalta?

Tätä juttua tehdään ilman muuta pelaajille, urheilijoille ja harrastaville lapsille. Miun mielestä pelaajien halukkuus tehdä jatkosopimukset on tunnustus siitä, että he ovat tyytyväisiä siihen, mitä heidän eteen tehdään eli tärkeä toiminnan laadun mittari. Toimimme Superin pienimmällä budjetilla. Haluamme panostaa niihin asioihin, mitkä ovat urheilijoille tärkeitä. Miten voimme mahdollistaa huippu-urheilun ja tehdä sellaisia asioita, mitkä tekevät tästä asiasta erityisen. Naisten Superin joukkue ja miesten ykköspesisjoukkue ovat toiminnan keulakuvat ja niitä tarvitaan junioreiden samaistumiseen sekä kuuluvuuden tunteen luomiseen.

Toinen puoli on urheilullinen menestys. Naisten puolella olemme asettaneet tavoitteeksi mitalipelit parin vuoden sisällä. Jos vertaamme sitä mitä joukkue oli vuosi sitten ja mitä se on nyt, niin onhan tässä askelia otettu ja lähinnä oikeaan suuntaan. Sama joukkue lähes samoilla pelaajilla, joka viime vuonna oli mietinnöissä putoajakandidaatti onkin paperissa tänä vuonna jo hyvä keskikastin joukkue. Nämä sopimukset osoittavat sen, että joukkueella on nälkää ja halua ottaa vielä ne pari seuraavaa askelta. Valmentajana voin sanoa, että potentiaalia on vieläkin isompaan.

Miten Mansen Räpsässä pyritään jatkossa huomioimaan se, että jatkossakin naisten pesis saa huomiota eikä vain miesten, jos miesten ykköspesisjoukkue nousisi ensi vuodeksi tai lähivuosina superpesikseen?

Tässä palataan toiminnan arvoihin ja sitä kautta käytännön tekemiseen. Valitettavan monessa paikassa olen kuullut sitä, että pelätään tilannetta, jossa olisi molempien sarjojen Superpesisjoukkueet. Tämähän on vain huikea mahdollisuus, joukkueet, jotka täydentävät toisiaan. Miesten pesäpallo on fyysistä, suorittavaa, maskuliinista ja vaarallista, naisten pesäpallo on huippu-urheilua, taktista, vaiherikasta, positiivista eli eihän nämä millään tavalla kilpaile keskenään, vaan tarjoavat saman lajin eri puolia. Pesäpallon tulisi ymmärtää oman lajin tasa-arvoisuuden tuomat mahdollisuudet ja siksi on hyvä, että ainakin me olemme lähteneet rakentamaan tätä yhteistyötä jo nyt. Isona askeleena on yhteinen edustusjoukkueiden toiminnanjohtaja. Kyllä tässä on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Puhutaan sitten markkinoinnista, faneista tai urheilullisesta menestyksestä – yhteistyö ja toisen arvostaminen, palaamme jälleen näköjään perusarvoihin.

Tällä kaudella ykköspesiksessä pelattiin kymmenen vuoden tauon jälkeen Itä-Länsi, jossa oli myös pelaajia Tampereelta, voisitko kuvitella näkeväsi superpesiksen Itä-Länsi -tapahtuman lähivuosina jo Tampereella?

Nousijajoukkueelta melkoinen debyytti ykköspesikseen, kun katsoo tämän hetken sarjataulukkoa ja lisäksi erittäin hyvä edustus olikin Haminassa. Eli vaikka tässä on keskitytty nyt naisiin, niin onhan tämä hienoa, että kaikki osa-alueet ovat kehittyneet. Mikäli alueena jatkamme samanlaista työtä ja kehitystä, niin kyllä sitä kautta voisi ajatella, että Itä-Lännet olisivat mahdolliset myös tänne saada. Järjestämisoikeus on mielestäni aina sellaisilla paikkakunnilla, jotka tekevät merkityksellistä työtä pesäpallon eteen. Osittain tätä liipaten olemme aloittaneet keskustelut Tampereen kaupungin kanssa pesäpallon olosuhteiden varsin radikaalista parantamisesta, mutta näistä sitten lisää kun on jotain konkreettista kerrottavaa. Kun tekee hyviä asioita, niin hyviä asioita tuppaa vain tapahtumaan.

MansenRäpsä on ilmoittanut tänään, että naisten superpesisseurassa jatkavat ensi kaudella tämän kesän joukkueesta ainakin: Anne Tolonen, Oona Svärd, Anna Rintanen, Sanna Vistinmäki, Camilla Kirsilä, Milja Vehmaanperä, Nina Taipale, Jatta Vuorinen, Leena Ojanen sekä Heidi Vulli.