Runkosarja on edennyt kesän aikana hurjaa vauhtia, itä-länsitapahtumakin vietetty Hyvinkäällä tälle kesälle. On aika tiedustella, miten kausi on mennyt Superpesis Oy.:n näkökulmasta. Vastauksia tähän antaa omalta osaltaan tänään toimitusjohtaja Jussi Pyysalo.

1. Superpesiksen runkosarja on lähestymässä loppuuan, miten tämä kausi on toistaiseksi mennyt?

- Pääpiirteittäin kausi on mennyt hyvin. Katsojamäärät niin miehissä kuin naisissakin ylittänevät viime vuoden luvut ja ylittänemme 400.000 kokonaiskatsojamäärän. Pientä säätöä on luonnollisesti ollut monessakin asiassa, mutta mitään erityisen negatiivista ei ole sattunut.

2. Tällä kaudella seurat ovat vieneet superpesistä paljon muillekin paikkakunnilta, mitä seuroilta edellytetään näin toimiessaan vai saavatko ne viedä pelit vapaasti?

- Nämä "kaupunkiottelut" oli buukattu otteluohjelmaan jo aloittaessani tätä hommaa, eli en ollut prosessissa mukana. Ymmärtääkseni seurat voivat järjestellä kotiotteluitaan varsin vapaasti. Olin itse paikalla mm. Helsingissä ja Tampereella pelatuissa miesten otteluissa, sää sotki Helsingin ottelua, mutta Tampereella oli aivan mahtava fiilis ja erityisesti sen kokemuksen jälkeen annan täyden tukeni näille, kunhan ne tehdään taloudellisesti järkevästi ja riittävästi kotiseudun yleisöä kunnioittaen.

3. Huolestuttaako naisten puolella Lapuan ja Porin sekä miesten puolella Sotkamon ja Vimpelin ylivoima?

-  Toki huolestuttaa, tasaisemmat sarjat olisivat varmasti kiinnostavampia suuren yleisön ja yhteistyökumppaneidenkin silmissä. Pikaratkaisua ongelmaan ei ole, emmekä voi esim. autourheilussa joskus käytössä olleen käytännön mukaisesti laittaa "lisäpainoa menestyjille", vaan meidän on pyrittävä tukemaan muita tekemään työnsä kotipesissään paremmin, jotta he voisivat saavuttaa nämä viime vuosien menestyjät.

4. Millaisia haasteita superpesiksellä on tulevaisuudessa?

- Kilpailemme katsojissa ja yleisessä näkyvyydessä kesälajeista maailman suosituimman urheilulajin, jalkapallon kanssa - jo tämä on suuri haaste. Miesten puolella meillä ei ole joukkueita kasvukeskuksissa (Helsinki, Oulu, Tampere, Turku), tässä on yksi tärkeä haaste, jonka selvittämisen jälkeen tuo ensin mainittukin tulisi paremmin haltuun. Haasteita on myös talouden saralla, yhdelläkään seuralla ei ole säästöjä pahojen päivien varalle, vaan lähes aina eletään ns. veitsen terällä kausi kerrallaan. Pitkäjänteisempi ja kurinalainen ote tässä antaisi paremmat eväät tulevaisuuteen.

5. Tuleeko jatkossa myös itä-länteen tytöille toinen junioriottelu?

- Itä-Länttä tuotetaan aina yhdessä Pesäpalloliiton, Superpesiksen ja järjestävän seuran kanssa - tähän mennessä tämä asia ei ole tietääkseni ollut edes keskusteluissa. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tulleessaan tähän kesäkauden kohokohtaamme.

6. Miten jatkossa pyritään kehittämään superpesistä siten, että naiset saavat yhtä lailla huomioita kuin miehet?

- Miesten ja naisten suhdeluku katsojissa (niin ottelutapahtumissa kuin TV-luvuissakin) on nykyisellään noin 3:1. Naisten Superpesishän on seuratuin naisten palloilulaji jo nyt, mutta parantamisen varaa toki on vielä paljon. Tälläkin hetkellä tuotamme uutisia ja videomateriaalia mm. Yle:n Urheiluruutuun tasaisesti molemmilta. Nelonen Pron sekä Pesis-TV:n lähetyksissä talous sanelee säännöt ja siksi toimimme niissä tuon em. suhdeluvun mukaisesti.

7. Onko tarkoitus, että pelejä näkisi jatkossa myös television ilmaiskanavilla?

- Mielestäni tämän on oltava meillä tavoitteena pitkässä juoksussa. Tarjontaa voitaisiin täydentää itse tai kumppanin kanssa tuotetuilla nettilähetyksillä. On selvää, että lajimme yleisen näkyvyyden kannalta ilmaiskanavilla saavutettaisiin paras mahdollinen tulos.

8. Millainen on oma pesäpallotaustasi?

- Olen kotoisin Turusta, jossa pesis ei nuoruudessani ollut kovinkaan kovassa huudossa. Isäni taas on kotoisin Kankaanpäästä ja pelannut pesistä nuoruudessaan. Pikkupoikana päädyinkin kopittelemaan hänen vanhalla Pikipeikollaan jo ennen koulun liikuntatuntien pesispelejä. Lukioiässä pesis unohtui kokonaan pariksi vuodeksi, mutta aloitettuani opiskelut yliopistolla kipinä heräsi uudestaan ja perustimme peliporukalla harrastepesisporukan (Tyypesis), joka toimikin mukavasti yli 10 vuotta. Tänä aikana kiersimme opiskelijoiden turnauksia, harrastepesisturnauksia ja muutamina vuosina pelasimme maakuntasarjaa Turku-Pesiksen mukana. Jotenkin päädyin näiden vuosien jälkeen Turku-Pesiksen puheenjohtajaksi ja siinä ehdinkin toimia noin viisi vuotta ennen tätä nykyistä pestiä. Seuraavan kerran aion tarttua mailaan ja räpylään tulevana viikonloppuna Tampereella, jossa haastamme muita sekasarjan joukkueita "huippukovalla" porukallamme Kuntopesiksen SM-kisoissa.