Supervuoro tavoitti torstaina vastakkain pelanneet Etelä-Pohjanmaan pesäpalloilijat; Seinäjoen JymyJussien Ville Hotakaisen ja Koskenkorvan Urheilijoiden Juha Puhtimäen. Puhtimäen pelatessa viime pelit jokerina keskustelu oli kuitenkin hänen kanssaan lukkaripelissä.

1. Mistä sait aikanaan pesiskipinän?

Ville: Isän johdolla kerättiin kaverit Seinäjoen Pajuluomasta samaan autoon ja lähdettiin kentälle 6-7 vanhana. Oli mukavaa olla yhdessä hienojen pojan kloppien kanssa, kerätä muistoja ja ennenkaikkea voittoja!

Juha: Isä on entinen mestaruussarjatuomari ja pesäpallo on ollut aina osa elämää. Ensimmäinen maila on mm. ostettu meikäläiselle kun olin 1 ½ vuoden vanha!

2. Harrastatko tai oletko harrastanut muita lajeja, mitä hyötyjä olet huomannut näistä pesikseen?

Ville Hotakainen valmiina lyömään.
Kuva: Seinäjoen Jymyjussit

Ville: Lentopalloa 6 vuotta , salibandyvillityksen mukana meni 2 vuotta, eikä tule mieleen montaa maila/pallopeliä mitä en olisi jossain määrin harrastanut. Kaikki muu urheilu mitä on harrastanut on varmasti palvellut pesäpallon pelaamista sen suuremmin  hyötyjä erittelemättä.

Juha Puhtimäki keskittyneenä lukkarina, kuva: Jussi Niukkala

Juha: Pienempänä vähän tuli Ilimajokisena tottakai painittua, jääkiekkoa pelasin D-junioreihin asti ja sitten vaihdoin sen salibandyyn. Säbää tulee välillä pelailtua kaverien kans vieläkin. Kyllä sieltä tietynlainen urheilullisuus sekä "pelisilmä" on tullut.

3. Kuinka paljon pesäpallossa on mielestäsi tilaa pelaajan omille ratkaisuille?

Ville: Pelissä vuoropari, palot, tilanne, monesko lyönti, lyöjän numero jne vaikuttavat ratkaisuihin. Ulkopelissä täysin omia ratkaisuja on helpointa tehdä vaihtotilanteessa takalukijan paikalla, muuten aika paljon vaikuttaa sovitut asiat ja vieruskaverit ratkaisuihin. Sisäpelissä voidaan laatia tietynlaista taktiikkaa, joka vaikuttaa ratkaisuihin, mutta muuten periaatteessa sisäpelissä kaikki lyönnit ovat lyöjän omia ratkaisuja. Sisäpelin ratkaisuihin vaikuttaa kuitenkin oleellisesti aluksi mainitut asiat, jotka supistavat ratkaisujen määrää.

3. Miten valmistaudut lukkarityöskentelyyn eri otteluiden alla?

Juha: Videoita tulee katsottua nykyään enemmän. Valmistavissa reeneissä lautasella menee enemmän aikaa kun menee vastustajan tärkeimpiä miehiä läpi mielessä ja hakee tuntumaa seuraavalle päivälle muutenkin.

4. Mikä pesäpallossa on parasta?

Ville: Lajin monipuolisuus ja sen tuoma haasteellisuus

4. Miten mietit uusia juonia toisen lukkarin pään menoksi sisäpelissäsi?

Juha: Totta kai pitää ottaa huomioon vastustajan lukkarin avut (heittokäsi, näpinhaku, pelityyli, yms) Tärkeintä on kumminkin mennä omien vahvuuksien kautta sisällä eikä alkaa kehittämään mitään aivan uutta.

5. Millaisia ominaisuuksia tarvitaan nuorelta lupaavalta lukkarilta superpesiksessä?

Juha: Lukkarin paikan vaativuus nousee kokoajan. Henkinen puoli pitää olla kunnossa sekä tottakai hyvästä fysiikasta on apua. Nyt onkin myös alettu panostamaan lukkarien valmennukseen enemmän, mikä on tosi hyvä asia.

5. Millaisena näet Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden pesäpallossa?

Ville: Parempaan päin. Seinäjoella tehtiin oikea liike. Kaksi vahvaa seuraa ei enää taistele vaan puhaltaa yhteen. Tulevaisuuden suunnitelmat erinomaiset. Vimpeli ja Koskenkorva omaavat vahvat identiteettinsä kyliensä lippulaivoina. Kaikille on oma paikkansa. Junioreita on paljon ja heillä on hyvä kasvualusta ja olosuhteet.

6. Kerro jokin hilpeä lajimuisto.

Ville: 2005 B-poikien ensimmäinen Sm-finaali Sojy-SMJ. Matkustimme jo edellisiltana Sotkamoon valmistautumaan peliin. Valmistautuminen sujui mallikkaasti ja ammattimaisesti. Silloisen joukkueen pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki loi joukkueeseen henkeä ja uskoa jo aamutreeneissä. Hän korosti hyvää valmistautumista levon, ravinnon ja nesteen muodossa.  Pelipäivänä oli luppoaikaa, jota lähdimme viettämään Vuokatin Katinkultaan oleskelun merkeissä. Nimeltä mainitsematon pelaaja Juha Niemi ei kuitenkaan pystynyt vastustamaan "luokkaretki"-henkisen reissun tiimellyksessä Katinkullan pienen elintarvikeputiikin sokerisia hyllyjä... Oli aika lähteä kohti Hiukkaa, jolloin Niemi poistui muina miehinä muun joukkueen mukana bussiin. Sporttibaarin kulmapöytään jäi kuitenkin leijumaan lukuisa määrä snickers, pätkis ym. patukan papereita sekä tyhjä colapullo. Niemi oli suorittanut oman valmistautumisen jääden kiinni tästä myös pelinjohdolle. Hän kuittasi tilanteen lyöden ruislaakan kakkospesän taustalta Shellin pihaan, ratkaisten finaalin suupielet suklaavaahdossa. Hieno mies. Huippulyöjä!

Juha: Oon joskus tämän ennemminkin johonkin kertonu mutta kieltämättä se tulee ensimmäisenä mieleen. Olin aikanaan 2-tuomarina Härmässä naisten ykköspesiksessä ja katsomossa istui ryhmä vanhemmanpuoleisia "herrasmiehiä". Yksi vaareista alkoi siinä ajattelemaan ääneen oman joukkueen pelaamista vähän vähemmän oleellisilla asioilla. "Jos normaali naispesäpalloilija painaa sen noin 60kg, niin meidän joukkueesta saatais kaks joukkuetta!" Nauruhan siinä tuli tuomarina ja palkinnoksi vihainen katse Härmän kakkosvahdilta! :D

7. Mitä erehtyminen sinulle merkitsee pelaajana?

Ville: Virhettä, jonka nykyään osaan käsitellä jo hieman paremmin kuin menneinä vuosina. Erehtymisiä sattuu, niistä opitaan.

Juha: Oppimista. Virheistä opitaan ja tiedetään ensi kerralla tehdä asioita paremmalla tavalla.

Nopeat Villelle:

Vastaa asioihin, mitä tulee mieleen?

Kasvattajaseura - SMJ

Pelinjohtaja - Sami

Näpy - Niin hyvä, ettei tule edes heittoa

Tunnetila - Mielummin yli kuin ali

Luovuus - Etumiehen ylitysnäppi

Nopeat Juhalle:

 Vastaa asioihin, mitä tulee mieleen?

 Toni Kohonen - Lukkari

 Kasvattajaseura  - Koskenkorva ja Ilmajoki

 Seinäjoki  - Maila-Jussit

 Aikailisä - hengähdystauko

 Urheiluruutu - Sohva

 Itä-Länsi - Tavoite